Sisäilmaongelman oireet näkyvät kiinteistöissä, sekä tiloissa olevilla henkilöillä.

Terveydelliset tekijät

Sisäilma on riittävän hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on siihen tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveydellistä haittaa. Sisäilmastoon liittyvät oireet ja sairaudet ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä nousseet merkittäviksi työ- ja ympäristölääketieteen haasteeksi.

Huono sisäilmasto on viihtyvyyshaitta

Huono sisäilman laatu aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Eniten valitetaan kuivasta ja tunkkaisesta ilmasta, pölystä ja liasta sekä vedosta. Myös valitukset melusta, korkeasta lämpötilasta ja epämiellyttävistä hajuista ovat yleisiä. Viihtyvyyshaitat ja sisäilmaan liittyvä oireilu voivat alentaa työtehoa.

Huono sisäilmasto voi aiheuttaa oireita

Monet sisäilmatekijät voivat aiheuttaa rakennukseen liittyvää oireilua. Oireita ovat esimerkiksi nenän ärsytys, tukkoisuus ja vuoto silmien kutina, kirvely tai ärsytys, väsymys, käheys ja kurkun kuivuuus. Oireiden aiheuttaja on yleensä epäselvä. Useimmiten oireet häviävät varsin pian rakennuksesta poistumisen jälkeen. Oireiden kokemisessa yksilölliset erot voivat olla suuria.

Huonon sisäilmaston yhteys sairauksiin

Valtaosa sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on oiretasoisia, ja todettujen sairauksien osuus on pieni. Eräät limakalvoja ärsyttävät sisäympäristötekijät kuten kuidut ja kosteusvauriot voivat lisätä herkkyyttä sairastua tavanomaisiin hengitystieinfektioihin. Tavallisin sisäilmastoon liitetty sairaus on astma. Sisäilman epäpuhtaudet voivat pahentaa astmaoireita, ja kosteus- ja homevaurioympäristössä voi jopa ilmetä uusia astmoja. Ryhmätasolla on osoitettu sisäympäristön tupakansavulle ja radonille altistumisen lisäävän riskiä sairastua keuhkosyöpään.